Susanna Kuparin kouluvalmenus 16.11

(Pahoittelen kuvien maneesilaatua...)



Osallistuin siis Susanna Kuparin kouluvalmennukseen 16.11 Vaasan Ratsastuskeskusessa. Ratsuna toimi Lotti-niminen poni, jolla olin mennyt kerran aikaisemmin.

Saavuin tallille puoli viideksi ja laitoin Lotin kuntoon. Olin aiemmin samana päivänä ratsastanut Landolla ja minulle meinasi tulla hieman kiire. Onneksi sain kuitenkin ponin ajoissa kuntoon ja ehdinkin jutella Susannan kanssa hieman ratsastustaustastani ja hän tunsikin kaikki aiemmat valmentajani.

puunailua
Pikkuponi <3
äiti toimi apuna kun meinasi tulla kiire
Aluksi veryttelimme tietenkin ja nyt olikin ihanasti tilaa, sillä meillä oli koko iso maneesi käytössä ja ratsukoita oli ainoastaan neljä. Jo alkuverkan aikana sain paljon vinkkejä koskien istuntaa ja ratsastustani. Susanna oli valmentajana juuri minulle mieleinen - sanoi asiat heti ja kaunistelematta, mutta heti kun korjasi virheet ja meni hyvin sai kehuja. Lisäksi hän tunsi ponin paremmin kuin minä, eli sain melko hyviä vinkkejä ihan Lottiakin koskien.


Keskityimme aluksi oikeiden teiden ratsastamiseen ja täsmällisyyteen. Alusta lähtien Lotti tuntui mielestäni hyvältä ja viime kerran tahmea ja laiskahko hevonen oli poissa, tilalla oli reipas ja kuulianen Lotti. Saimmekin muummuassa kehuja rentoudesta ja siitä, että normaalisti laiska pullaponi nyt toimi oikein hyvin ja kuunteli pienimmätkin avut hyvin.

Teimme väistöjä käynnissä ja ravissa. Käynnissä ne sujuivat hyvin, mutta ravissa Lotilla oli hieman vaikeuksia. Sain kuitenkin kuulla että Lotti ei ole tehnyt raviväistöjä paljoakaan aikaisemmin, joten siihen nähden olin kyllä tyytyväinen. Laukassa keskityimme saamaan takaosaa kunnolla alle ja olinkin yllättynyt että näin pienellä ponilla oli niin iso ja pyörivä laukka. Erityisest laukassa tehdyistä pääty-ympyröistä sain paljon positiivista palautetta ja itsellenkin tuli se "wau, nyt menee tosi hyvin!"-fiilis.


Kun Lotti toimi hyvin, pääsinkin keskittymään omaan istuntaani. Minulle kädet ovat vieläkin suurin ongelma, mutta parin huomautuksen jälkeen koin ainakin itse tämän muuttuvan parempaan suuntaan.


Kaikenkaikkiaan olin valmennukseen erittäin tyytyväinen ja aion ehdottomasti osallistua Susannan valmennuksiin jatkossakin! En ehkä juuri Lotilla, vaikka se ihana poni onkin. Mutta ehkä Landolla? Aika näyttää!

- Ira

Uusi vuokrahevonen

Löysin pari viikkoa sitten täydellisen vuokrahevosen täältä Vaasasta. Kävin sunnuntaina (16.11) ratsastamassa sillä ja tällä kertaa oli kuvaajatkin matkassa. Pääsimme omistajan kanssa yhteisymmärrykseen ja alankin käymään tuolla 2-3 kertaa viikossa.

Ootd: Kypärä - Pikeur, Hanskat - Roeckl, Liivi - HV Polo, Fleece - Pikeur, Paita - H&M, Housut - Hööks, Saappaat - Tattini


Ensin hain Landon tarhasta ja harjasin sen huolella. Herra oli tallissa vähän kiukkuisella päällä, mutta se ei onneksi johtanut suurempiin ongelmiin. Nousin pihalla selkään. Kenttä oli aika kova, joten päätin mennä raviradan keskellä olevalla hiekkakentällä.


Alkutunnista Lando oli melko kireä ja jänittynyt. En myöskään tunne hevosta vielä kauhean hyvin, joten omakin jännitykseni on varmaan ollut suuri tekijä. Alkuveryttelyn jälkeen keskityin saama avut kunnolla läpi. Tein ravi-pysähdyksiä ja e onnistuivatkin ihan hyvin hevosen jäykkyydestä huolimatta. Seuraavaksi oli vuorossa pohkeenväistöt. Tulin sekä käynnissä että ravissa ja näiden aikana Lando alkoi jo pikkuhiljaa rentoutua vähän.


Veryttelin hetken laukassa ja pyrin ratsastamaan hevosta rennommaksi. Lando oli kuitenkin melko innoissaan jä päästeli parin askeleen välein pieniä ilopukkeja. Ratsastin laukassa kahdeksikkoa ja harjoittelin laukanvaihtoja. Nämä sujuivat yllättävän hyvin ja paria pientä pukkia lukuunottamatta Lando kulki nätisti avuilla.


Lopuksi ratsastin hevosta vielä rennoksi ja eteen-alas. Olen varma että tässä on loistava uusi hevostuttavuus, jonka kanssa voi päästä vaikka mihin! Odotan innolla että pääsen valmennuksiin ja että opin tuntemaan Landoa paremmin. Uskon että yhteistyömme voi kehittyä vaikka mihin!


- Ira

Esittelyssä: Kirjoittajat

Moikka! Niinkuin varmaan aika moni huomasikin, on blogi kokenut paljon muutoksia. Nimi on vaihtunut, samoin osoite ja banneri. Assi siis teki meille tuon, kiitos vielä paljon! Muutama yksilö ehkä myös hoksasi tuolta oikeasta sivupalkista löytyvät uudistukset. Kaikki sivut on päivitetty. Tuonne on myös lisätty kohta: Ira. Kysymys nyt kuuluukin, miksi? 

Puhuin Iran kanssa puhelimessa, ja valittelimme molemmat sitä, kuinka aika ei riitä bloggaamiseen eikä tunneille saa ikinä kuvaajaa. Edellä mainittujen asioiden takia ei sitä blogia tule pahemmin päiviteltyä. Päätimme sittenyhdistää blogimme. Näin saamme päiviteltyä useammin tänne kaikkea ja lisää motivaatiotakin tuli "uuden" blogin myötä. Tämä blogihan oli siis ennen "Nona's Ponylife / nonsku.blogspot.fi". Iran vanha blogi löytyy nimellä På Stigbyglarna. Sinne ei kuitenkaan enää mitään päivitetä, mutta sieltä löytyy kaikki vanhat postaukset. 

Mietimme blogin nimeä todella kauan, halusimme sen olevan persoonallinen, eikä mikään tylsä massabloginimi. Päädyimme "Prinsess Syndrom" nimeen. Se on suomeksi käännettynä prinsessa syndrooma. Koemme välillä molemmat kärsivämme kyseisestä syndroomasta. Olemme kuulleet myös muilta tämän kaltaisia huomautuksia.


Nyt kerron enemmän yhteisestä historiastamme:

Ensimmäistä kertaa olimme samalla leirillä Perniön Ponitallilla joskus vuonna 2006-2007. Juttelimme silloin tällöin, mutta emme olleet mitenkään kauhean hyviä kavereita vielä. Vuonna 2009 leirillä meillä oli riita Masi-nimisestä ponista, josta vuosia myöhemmin tulikin yhteinen kisaponimme. Tutustuimme paremmin vuonna 2011, kun aloitimme valmennuksen yhdessä. Meistä tulikin todella nopeasti parhaita kavereita. Tämän jälkeen vietimmekin lähes kaikki valmennusviikonloput yhdessä. Aloimme viettää myös paljon aikaa keskenämme valmennuksen ulkopuolella. Meistä tulikin lähes erottamattomat. Valmennuksessa kilpailimme ja treenasimme Masilla, itseasiassa aika hyvällä menestyksellä. Tutustuimme myös perrassa asuvan Nitan kautta muihin perniöläisiin, ja olemme viettäneetkin aika paljon aikaa perniössä myös valmennusten/leirien ulkopuolella. Nona lopetti valmennuksen 2012 kevätkauden jälkeen, mutta Ira jatkoi siellä vielä vuoden verran. Käymme samaa koulua (Brändö Gymnasium). Nyt emme nää enään kauhean usein, koska Ira asuu Vaasassa toistaiseksi. Meillä on lukematon määrä yhteisiä muistoja ja olemme kokeneet yhdessä paljon erilaisia tapahtumia. Riitelemme iteasiassa aika usein, mutta sovimme riitamme melkein heti, koska kumpikaan ei pidä riitelystä. Erimielisyyksiä tulee, koska olemme luonteiltamme niin samanlaisia. Meille on sanottu monta kertaa, että olemme kuin siskokset. 



Voitte lukea enemmän meistä yksilöinä omilta esittelysivuiltamme. Vi bloggar också på svenska. 



Mitä ajattelette tästä? Minkälaisia postauksia haluaisitte? Heittäkää mielipiteitä ja ideoita kehiin, kaikenlainen (asiallinen) palaute on tervetullutta!


Yhteinen Instagram: @prinsessyndrom
Facebook-sivu: Prinsess syndrom