Miksi lopetin valmennuksen?

Tätä kysymystä minulta kysyttiin kaikilta mahdollisilta tahoilta heti sen jälkeen, kun lopetin valmennuksen Perniön ponitallilla. Sitä kysytään edelleen. Vastaus tähän ei ole ihan simppeli, lopettamiseeni vaikuttivat monet eri asiat. 

 Tässä postauksessa siis tuon esille valmennuksen negatiivisiä puolia, olen siis tahallani jättänyt hyvät puolet pois. Koko valmennus ei siis ollut täyttä paskaa. Siellä oli hyviäkin hetkiä, onnistumisia. Niistä en nyt kuitenkaan tähän postaukseen kirjoita, koska yritän nyt ensimmäistä kertaa selittää julkisesti, että miksi oikeastaan lopetin valmennuksen. Vastausta tähän kysymykseen jouduin itsekkin oikein miettimään, ja muutaman kerran piti oikein muistella, että miten kaikki menikään. Ikävät muistot valmennuksesta olen vain haudannut mieleni perukoille, mutta ehkä oli jo korkea aika niitä sieltä vähän kaivella.


 Tällä postauksella en halua pahoittaa kenenkään mieltä, mustamaalata ketään tai muutenkaan aiheuttaa harmia. Joitakin henkilökohtaisia ja yksityiskohtaisia seikkoja olen tottakai jättänyt pois, kaikkea nyt ei vain voi/ole reilua kirjoittaa nettiin. Haluan vielä ennen itse tekstiä sanoa, että ajat ja asiat ovat muuttuneet. Valmennuksessa ei enää ole tällaista. Olin valmennuksessa silloin, kun Juha lähti tallilta, ja Kata ja Satu jäivät yksin koko yrityksen kanssa. Muutenkaan rahatilanne Suomessa ei ollut ihan parhaassa jamassa, joten tuo on muutenkin ollut todella stressaavaa aikaa kaikille. Olen muutenkin ollut tapahtumien aikaan todella nuori, joten kaikki tämä on siis kirjoitettu nyt pikku-Nonan näkökulmasta. Tässä postauksessa on siis minun mielipiteeni tapahtumista. En kuitenkaan ole ihan ainut kuka näillä samoilla linjoilla liikkuu, olen monien kanssa keskustellut näistä ajoista valmennuksessa, ja oikeastaan kaikki ovat olleet tapahtumista samaa mieltä kanssani. En myöskään tässä tekstissä liiottele/valehtele mitään, kaikki on ihan totta.


 Keskustelin itseasiassa juuri yhden siihen aikaan valmennuksessa olleen kanssa, ja siitä sainkin inspiraation tähän tekstiin. Häntä lainaten "Nuo kaudet olivat valmennuksen hirveimmät". Nyt yritän vähän avata teille tuota lausetta.

  Aloitetaan vaikka rahasta ja ajasta. Molempia kului, mutta aina en oikein kokenut saavani rahoilleni vastinetta, ymmärtääkseni moni tunsi samoin. Hinta– laatu-suhde ei ollut aina ihan kohdillaan. Esimerkiksi usein oli vain yksinkertaisesti niin kylmä, että ratsastaminen oli miltei mahdotonta, niin hevosten, kuin ihmistenkin kannalta. ~6 viikonloppua oli sijoitettu alkuvuodelle, juuri kaikista kylmimmille keleille tammi- helmikuun ajalle. Muistaakseni jokaisena tammikuun viikonloppuna oli valmennus. 
Kisamatkat olivat myös ihan naurettavan kalliita, maksoimme 10-15 minuutin ajomatkasta jokainen suunilleen sen 30€ ja kisaajia oli vähintään kymmenen. Mehän maksoimme siis vain bensoista, emme vaivanpalkkaa kuskaamisesta, se kuului valmennuksen hintaan. Ja kisamatkojen jälkeen kuului: "Jäi taas 200€ ylimääräistä käteen tyttöjen bensarahoista". Kiva. Pitäähän sitä rahaa tallille jostain saada, mutta mielestäni tämä ei ollut siihen oikea tapa. Itse en onneksi joutunut kisamatkojani maksamaan, olin alaikäinen, joten vanhempani maksoivat valmennukseni ja siihen liittyvät kulut. Sääliksi käy niitä valkkuja, jotka joutuivat näitä matkoja itse maksamaan. Tosiaan, valmennuksen koko hinta ei todellakaan ollut pelkkä kausimaksu + kisamatkojen bensarahat. Maksoimme tottakai myös junamatkat Saloon (~ 25€ suunta), ruoat ja vielä bensarahaa siitä, että meitä kuskattiin Saloon juna-asemalle ja toisinpäin.


 Harmittavan usein myös oltiin piittaamattomia siitä, milloin meidän junat tulivat ja menivät. Monta kertaa odottelimme kyytiä -25 asteen pakkasessa yli 30 minuuttia ulkona Salon juna-asemalla. Kerran myöskin myöhästyimme viimeisestä junasta henkilökunnan toimesta, ja jouduimme menemään bussilla Helsinkiin (jolla siis kestää paljon kauemmin + osa oli ostanut junaliput valmiiksi). Eräs valmennettava tästä sitten huomautti henkilökunnalle ja vastaus oli tämän tyylinen "Ei ole minun asia/ongelma".


 Minä ja moni muu myös koimme, ettemme saaneet tunneilla palautetta liittyen ollenkaan istuntaan tai oikeastaan mihinkään muuhunkaan. Piti aina mennä kovaa ja korkealta, tyylillä ei ollut niinkään väliä. Itse kyllä kehityin valmennuksessa, sitä en kiistä, mutta uskon, että kehittymiseni pääsyynä oli vain jatkuva hyppääminen ja toistot sekä asioiden itsenäisesti oivaltaminen. Esteistä tuli rutiini, kun hypättiin niin usein. Tunneilla myöskin treenattiin melkeimpä aina uusintaratoja. Koulutunneilla ei oikeastaan tehty mitään erikoista koskaan, mutta eipä tuo valmennus nyt kouluratsastus painoitteinen muutenkaan ollut. Välillä myös liian kokemattomat ratsastajat saivat hypätä liian isoja luokkia ja kuka tahansa sai alueluvan. Noh, ainakin pääsi kisaamaan, mikä oli tottakai hyvä asia, sitähän varten suurin osa valmennettavista siellä oli. En myöskään muista koskaan saaneeni palautetta kisaradan jälkeen.


 Talvella oli myös muita ongelmia. Saimme käskyn ratsastaa kaikki itsenäiset samaan aikaan maneesissa, jotta valojen päälläpitäminen ei kuluttaisi niin paljoa sähköä. Kentällä ratsastaminen ei siis ollut vaihtoehto, maa oli kovettunut ihan koppuraiseksi. Voitte varmaankin arvata mitä kävi kun suunilleen kymmenen teinityttöä hevosineen ängettiin suhteellisen pieneen maneesiin samaan aikaan ja jokainen vielä halusi treenata erilaisia asioita. Joku laukkasi keskellä maneesia isolla, potkivalla hevosella, jota kaikki muut joutuivat varomaan, jollain taas oli kuumakalle, joka meinasi singahtaa käsistä viiden minuutin välein, jollain taas pieni laiskanpulskea shettis jne. Eihän siitä mitään tullut. Jossain vaiheessa oli sitten pakko alkaa tätä sääntöä rikkomaan, koska halusimme kuitenkin vastinetta rahoillemme, olimme maksaneet niistä itsenäisistä tunneista. Yhdessä vaiheessa myös pidettiin "tunteja" maneesissa itsenäisten aikana, mikä vain pahensi tuota tila-ongelmaa. 


 Ja sitten se kaikkien rakastama ponityttö draama. Tottakai riitoja tulee, kun laitetaan tusina teinityttöjä saman katon alle asumaan 24 kertaa vuodessa viikonlopun ajaksi. Nuo riidat menivät kuitenkin ihan yli, touhu oli ihan järjetöntä. Aina joku itki ja kaikki vain huusivat toisilleen ja kärhämää saatiin aikaiseksi ihan mistä tahansa. Netissä ja kisoissa vedettiin naamarit naamalle, esitettiin joka puolella, miten hyvä yhteishenki valmennuksessa on. Koko homma oli teeskentelyä. Porukka oli jakautunut aika lailla kahtia, tottakai kaikki olivat puheväleissä toistensa kanssa, mutta yleensä vapaa-aikaa vietettiin siinä omassa porukassa. Paskanpuhumista ja selkäänpuukottamista oli todella paljon, kiusaamiseksi ei sitä kuitenkaan voi kutsua, koska ketään ei jätetty yksin eivätkä kaikki paskapuheet kohdistuneet yhteen ihmiseen. Valmennuksessa oli silloin myös todella suorasanaisia ihmisiä (kuten minä), jotka kyllä sanoivat kaiken sanottavansa ihan suoraan, mistä sitten aiheutui vielä enemmän niitä riitoja. Palavereja pidettiin, riitoja sovittiin ja yhdessä päätettiin, ettei enää riidellä. Tuo toistui joka viikonloppu, mutta sama paska sen kun vain jatkui. Jatkuva tappelu ja turha draama on todella uuvuttavaa, ja tämä olikin yksi pääsyistä, miksi valmennuksesta aikoinaan luovuin.


 Riitelyä oli myös henkilökunnan kanssa. Meitä syytettiin todella monista asioista, esimerkiksi se, että yrityksellä meni huonosti, oli meidän vikamme, koska annoimme netissä liian huonon kuvan valmennuksesta. Kerran muutamalta valmennettavalta varastetiin lompakot linnan alakerran pöydältä, jotka tosin löytyivät myöhemmin monen kilometrin päästä roskiksesta tyhjinä. Muita valmennettavia tietysti heti syytettiin tästä, ja uhattiin kaivaa kaikkien kamat ympäri, koska syylinen olisi ehdottomasti joku meistä. Syyliset kuitenkin jäivät myöhemmin kiinni, ja selvisi myös, ettei yhdelläkään valmennettavalla (tai henkilökunnalla) ollut mitään tekemistä asian kanssa. Myös viekussa oli vuosia sitten pienimuotoinen "sota", josta meille raivottiin palavereissa. Meillä oli sääntönä, että siivoamme omat sotkumme ja tiskaamme astiamme. Jouduimme kuitenkin omien sotkujemme lisäksi tiskaamaan ja siivoamaan henkilökunnankin sotkuja. Esimerkiksi kerran emme saaneet lähteä tallilta pois, ennenkuin henkilökunnan tiskit oli pesty.


 Myös välillä valmennettavia "pakotettiin" appareiksi leireille. Apparina olemisesta ei siis saa palkkaa, vaan työtä vastaan saa asua ja syödä ilmaiseksi. Työtä oli todella paljon ja hommaa keksittiin aina vain lisää ja lisää. Duunia paiskittiin aamusta iltaan, välillä tietysti oli taukoja. Olen aina ollut kaverin kanssa apparina, joten hommat ovat jakautuneet puoliksi, mutta voin vain kuvitella, millaista on ollut olla yksin apparina.


 Valmennus myös loppujen lopuksi vei todella paljon aikaa. Valmennusviikonloppuja ei oikein kisakauden käynnistyttyä myöskään voinut skipata, koska viikonlopuilla aina päätettiin, ketkä osallistuvat kisoihin. Jos joku kuitenkin oli poissa, syntyi siitäkin jäätävä älämölöö. 

 Päätin sitten pitkän harkinnan jälkeen lopettaa valmennuksen, koska en vain enään jaksanut kaikkia niitä asioita, joita olen juuri tähän tekstiin teille kasannut. Sain myöskin lopettamiseni jälkeen kuulla, mitä kaikkea minusta on selkäni takana puhuttu, esimerkiksi muutamat valmennettavat kokivat Kingsland-vaatteeni todella suureksi ongelmaksi ja jaksoivat oikein netissäkin jauhaa niistä paskaa.


Porukka valmennuksessa on vaihtunut kokonaan, siellä ilmeisesti menee ihan hyvin tällä hetkellä, ainakaan meno ei ole samanlaista, kuin minun aikoinani. Valmennettavien kanssa on tehty sovintoja, ja sotakirves on kaikkien osalta haudattu jo aikoja sitten. Olen (ainakin omasta mielestäni) ihan hyvissä väleissä kaikkien entisten valmennettavien kanssa, enkä kanna kaunaa kenellekkään mistään. Tallin henkilökunnassa kaikki ovat todella mukavia, eikä minulla ole mitään heitä vastaan. Joskus vain oli vähän erimielisyyksiä valmennusaikoina, mutta niinhän se menee aina. 

Toivottavasti nyt kukaan ei vetänyt herneitä nenään, en yhäkään halua pahoittaa kenenkään mieltä tällä tekstillä. Anteeksi vielä sotkuisesta ja sekalaisesta tekstistä, toivottavasti kuitenkin saitte jotain selkoa. Ja yhäkin tämä oli minun mielipiteeni. 

Kiitos ja anteeksi, toivottavasti nyt kaikki saivat vastauksen kysymykseensä. 


- Nona

56 kommenttia:

  1. Tosi hyvä postaus! Saa hyvin kuvan miksi halusit lopettaa valmennuksen.

    VastaaPoista
  2. En kyllä jaksanut lukea koko postausta, kun häiritsi ihan liikaa tuo "lopetin valmennuksen". Siis... Ensimmäisenä tulee mieleen "keskeytin valmennuksen". Vai "lopetin valmentautumisen"? ""Lopetin valmentamisen?" LOPETIT MINKÄ? (kyllä, postauksen lukemalla ehkä selviäisi, mutta en jaksa..)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. siis lopetin Perniön ponitallin kilpavalmennus ryhmässä :)

      Poista
  3. En tiedä/tunne kyseistä paikkaa, mutta jos tekstissäsi on edes hitunen totuutta, olen hämmästynyt! Monella tallilla kilpaileminen ja valmentautuminen on kallista (eräs paikka täällä päin saattaa ottaa jopa 120 euroa vuokria ja bensoja lyhyeltä matkalta). Tuossa kuitenkin kuullostaa jo ihan riistolta. Toki se ei ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa. Joka tapauksessa kyseenalaista toimintaa joka suhteessa. Olen pitänyt kymmenisen vuotta omaa ratsastuskoulua ja meillä on ollut omia valmennustiimejä useita (tälläkin hetkellä). KOSKAAN ei ole meillä ollut tuollaisia ongelmia, sillä töitä on tehty lasten- ja nuorten kehittämisen hyväksi, ei rahankiilto silmissä. Joskus täytyy osata asennoitua muutenkin kuin tiemaamismielessä... Tuloksia syntyy silti. Tsemppiä sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Aika monilta osin meno oli (ainakin tuolloin) ihan ryöstöä, mutta tosiaan ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa...
      Kiitos samoin. :)

      Poista
    2. Itse kans vanhana valmennettavana tiedän kyllä mistä puhut. Mä lopetin valmennuksen paljon ennen kuin itse aloitit ja samoihin aikoihin lopetti moni muukin kun homma oli meistä välillä tosi päätöntä - ja silloin hommassa oli vielä joku järki. Juhan lähtö oli tosi paha isku tallille sen toiminnan stabiiliuden kannalta, ero on aina tosi rankka ja se tapa jolla se tapahtui ja miten Kata asiaa käsitteli, ei ollut kovin turvallista siihen nähden että tallilla majoittui heidän vastuullaan toistakymmentä alaikäistä. Kisoihin on hankala treenata itse kun "oma kisaratsu" oli aina kisoissa, ja toiset pääsivät kisoihin aina ja toiset ei koskaan - mukaan pääsi ne keillä oli varmimmat mahdollisuudet saada ruusuke. Meillä oli muutenkin ihan eri säännöt, tallilla sai olla kaikki viikonloput ja lomat samaan hintaan mitä teillä rajoitettu kausi, ja ratsastaakin sai käytännössä niin paljon kuin jaksoi, seitsemän ratsastuskertaa oli ihan normimäärä. Tuntejakin oli silloin paljon enemmän.

      Meillä ei onneksi keskenäisiä riitoja juuri ollut, vaan me luovimme myös toisillemme kisapaikkoja, hevosia, ratsastuksia jne. Myöskin kuljetuskustannukset olivat todelliset kulut, parhaillaan Melkkilään tais päästä jollain ihan muutamalla eurolla per suunta kun ratsasti vain yhden luokan (olin ite varsinkin estekisoissa just pikkuluokkien täyteratsastaja). Toki, käytössä oli vaan yks traikku ja vetoautona paku, iso kuorma-auto viekin enemmän polttoainetta ja kulut siten isommat. Mutta ei niillä kuljetuksilla silloin rahastettu, todellakaan.

      Tallilla en ole pitkään aikaan käynyt, pitäisikin koittaa ehtiä vaikka kesällä!

      T. nimim. Todella Wanha Walmennettava

      Poista
    3. Aivan, mitäpä tähänkään enää lisämään :D Kiitos kommentista, ja käy ihmeessä siellä, meno on muuttunut aika radikaalisti tässä parin vuoden aikana.

      Poista
  4. olen ollut vain leirillä ja meno olijo siellä aikamöista vardinkin henkilökunnan kanssa... ootko nitan kandsa väleissä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan, Nita on vieläkin yksi parhaista kavereistani :)

      Poista
  5. Hirveän paljon rahaa noin pienestä matkasta! Tallilla missä käyn, hevosten kuljettaminen kisapaikalle on ollut yleensä 1½ tunnista 15 euroa

    VastaaPoista
  6. Mäki oon tätä kauan jo miettiny, kiva että teit ihan postauksen siitä! Oli tekstin perusteella täysin oikea päätös. :)

    VastaaPoista
  7. Tosi hyvin kirjoitettua tekstiä !! :)

    VastaaPoista
  8. Leirienkin hinnat on mielestäni todella korkeat , leirille menee sellaiset ponitytöt tai muut jotka haluavat tehdä kaikkea hauskaa ( hyppiä korkeita esteitä , ilman satulaa , itsenäisesti ) mitä ei muuten pääsisi tekemään. Ei varsinaisesti oppimaan ratsastusta eteen päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, no eihän 4-5 päivän aikana nyt muutenkaan ihan hirveästi ehdi oppia :D

      Poista
  9. Puhut asiaa!! Itse olen joskus ratsastajat ystäväni kanssa kyseisellä tallilla... Ystäväni jäi tallille ratsastamaan valmennukseen ja sai paikan niskaan!

    VastaaPoista
  10. huippu postaus! ja noi kuvat menee tosi siististi ku muuttuu mustavalkoseks jos hiiri menee siihe pääl :o

    VastaaPoista
  11. Meillä joutuu maksaa 50€ että pääsee lähitallille kisoihin + toinen 50€ että saa hevosen sille päivälle. Eli kuljetus + hevosvuokra 100€ päivältä ... Kivahan se ois käyä useammatkinn kun yhet kisat kauteen muualla, mutta eipä se raha kasva puussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tossa vaiheessa vaihtaisin kyllä jo tallia... :D

      Poista
    2. Talli on muuten hyvä ja oppii aina uutta ja pääsee kehittymään ja alueen parhaimpia talleja joten ei :D

      Poista
  12. Hei mä en oo oikein ikinä käynyt sun blogissa, kuullut vaan juttua susta. Haluun nyt sanoa tän, koska säkin avauduit aiheesta..
    Mä en oo ikinä käynyt ponitallilla enkä tiedä sua muutakun nimeltä. Susta oon kuullut tosi paljon ja näistä sun "kingsland -vaatteista" sekä kaikenmahdollisista varusteista. Mä olen jopa saanut ennakkoluuloja, mutta ehkä on aika haudata ne. :)

    Tää sun postaus on tosi hyvä valotus "meille ennakkoluuloisille" sekä niille paskanpuhujille! Hyvä kun kirjotit!! Ja teit varmasti oikean ratkaisun. :) Ihmiset osaa tosiaan olla kieroja..


    www.rosajabate.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, no kiva kuulla, että olet nyt tämän myötä saanut minusta erilaisen kuvan! :)
      Kiitos!

      Poista
  13. Nyt täytyy kyllä näin toisen tallin valmentajan näkökulmasta heittää pari kommenttia. En tunne tätä paikkaa, mutta ainoa mikä tekstistäsi tulee mieleen on järkyttävä kiittämättömyys. Kuinka monta paikkaa luulet löytyvän, jossa ylipäänsä pääsee kisaamaan?? Luulet että valmentajilla ei ole muuta elämää kuin olla kaikki viikonloput kisoissa?? Itse en lähtisi sunnuntaiaamuna minnekään alle 50 € tuntikorvausta + bensat, saatikka että antaisin hevoseni ilmaiseksi käyttöön. Mieti vähän miten puhut ihmisistä, jotka ovat antaneet tämän mahdollisuuden. Eri asia on sitten kuinka pitkälle valmennustaito riittää... Teinidraamaa ja kyytejä edes takas pikkuprinsessoille, ei herrajumala kuinka joku jaksaa teitä edes pihassaan katsoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan niistä "tuntikorvauksista" ja hevosvuokrista maksettu jo aikaisemmin valmennuksen kokonaishinnassa. Ja ei sinun ole pakko valmennusta järjestää :D Ei me kyllä muutenkaan joka viikonloppu kisoissa oltu, huoh. Luetun ymmärtäminen taas ala-astelaisen tasolla.

      Poista
  14. Pakko nyt kyllä kysyä ihan uteliaisuuttani, että julkaisitko tämän postauksen jotenkin "uudestaan", kun olen lukenut saman tekstin toisesta blogista v 2013?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. yksi vanha valkku on samantyylisen postauksen tehnyt, mutta ei kyllä ole sama teksti...

      Poista
    2. Aivan, ok. Ajattelin kun oli niin sama teksti, että oli "uudelleen julkaisu" toisessa blogissa :)

      Poista
    3. Onhan tossa sun tekstissä paljon suoria kopioita Noran blogitekstistä... Harmittaa, koska olisin halunnut kuulla nimenomaan SUN kokemuksia, en lukea kopioita..

      Poista
    4. Ei kyllä ole yhtäkään suoraa kopiota, ja nämä ovat kyllä omia mielipiteitäni. Olin Noran hyvä kaveri valmennuksessa, joten aika pitkälti samasta näkökulmasta on asiat koettu.

      Poista
  15. oliks Perran Casanova eli jäbä(?) perrassa silloin kun kävit siellä? menitkö sillä koskaan? http://heiuuteennousuun.blogspot.fi/2014/12/perran-pojasta-vahan-lisaa.html
    tuossapa vähän uutta matskua (nykyisin) Pekosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu oli, mutta ei sillä kukaan muu, kuin Jussi ratsastanut :D Joo käyn lukemassa!

      Poista
  16. Todella hyvä ja mielenkiintoinen postaus! Itse en valmennuksissa taikka toisten tallien kisoissa käy, mutta paskaa sataa niskaan vähänväliä. Edellisellä tallilla kohdalleni osui myös tuo, ettei rahoille saanut kunnon vastinetta. Nykyään, uudella tallilla, on kaikki hyvin niin opetuksen kuin seurankin kannalta, vaikka pari henkilöä selvästi inhoaa mua - tiedä sitten miksi, mutta eivät ikinä puhu mulle tai mitään, blogissa saattaa välillä vilahtaa pari kommenttia - tai on kaksnaamaisia (esim. on mulle hyvin mukava jne, mutta muille kertoo kuinka paskasti oon taas ratsastanut tmv). En kuitenkaan ota itseeni, vaan lähinnä nauran näille :D

    Mutta taisin nyt mennä vähän ohi aiheen, mutta pakko kehua blogin ulkoasua ja koko blogia yleensäkin! Liitynpä lukijaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon!! :)
      Ja ainahan noita haukkujia joka paikasta löytyy, tuskin sellaista tallia onkaan, missä kaikki tulisivat aina hyvin toimeen.

      Poista
  17. Huhhuh mikä talli ja mitä toimintaa! Et kyllä todellakaan ole kiittämätön kl-teini mitä jotkut luulevat, sillä tuo touhu menee jo oikeasti yli hilseen. Luojan kiitos sä päätit vaihtaa tallia sillä sun ratsastustaidot menee ihan hukkaan tuolla! Tsemppiä ihan hurjasti Nona, oot aina ollu mun esikuva. :')

    VastaaPoista
  18. Tässä on kyllä perkeleesti asiaa nona. Muistui ihan mieleen miksi meikäläinenkin sieltä lähti viiden vuoden jälkeen. Onneks nyt siel on vissiin löydetty joku taspaino, mut sillon meijän loppuaikoina kaikki oli ihan sekaisin niin tallin, henkilökunnan kuin valmennettavienkin osalta. Onneks aika kultaa muistot ja pääasiassa mielessä on vieläkin vaan ne hyvät jutut, ennenkun alkaa kunnolla miettimään. T. Verkku :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, asiat eivät kyllä mitenkään erityisen hyvin olleet, mutta onneksi mullakin päälimmäisenä mielessä ne hyvät asiat :) Kiitos verkku!!

      Poista
  19. http://vaikeudetvoitoksi.blogspot.fi/2015/03/ponitytto91.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole kyllä mustamaalannut perraa missään vaiheessa, ja tuossa tekstissä on nyt vähän vääristelty kirjoitustani. Olin myöskin tahallani jättänyt hyvät puolet pois (kuten alussa ilmoitin). Niina on myöskin ollut eriaikana kanssani valmennuksessa, ja meno on ollut hänen valmennusaikoinaan ihan erilaista.

      Poista
    2. Niina tais lopettaa neljä vuotta ennen kuin nona aloitti, et eiköhän meno siinä ajassa ehdi muuttua :) mä olin itse siellä juurikin ton välin, ja kyllähän sen muutoksen huomas kun itsekin kasvoi ja vanheni samalla.

      Poista
  20. Koitan olla provoamatta(varsinkin kun ruskean sivun kuningattaret on tainneet sen jo tehdä taas tosi mallikkaasti), mutta mua kiinnostais sinänsä ymmärtää pari pientä kohtaa, joita et tekstissäsi maininnut ja jäivät mua häiritsemään. Miksi sallitte menon alunperin mennä noin pitkälle, eikö kukaan vanhempi (joka teidät tosiaan on jättänyt toisen ihmisen vastuulle) suutahtanut asiasta, jos eripulaa tuli? Ymmärrän hyvin sinänsä tallinpitäjän kannan pitää alkukaudesta treeniputki ennen kisoja - niinhän normaalisti toimitaan, mutta jos teidän istuntaa tmv ei juuri painotettu niin menikö homma oikeasti että "kovaa&korkealta"-harjoituksia vaan niin usein että yksi toisto onnistui tuurilla? Lisäksi mua kanssa kiinnostaa saitteko juuri jotain sanktioita esim. jos ette suostuneet appareiksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ainakaan kauhean yksityiskohtaisesti vanhemmilleni selittänyt valmennuksen huonoista puolista. Tuo treeniputki ei oikein onnistunut kun oli joka vklp -30 pakkasta, niin ei siellä pystynyt kuin ihan pikkuesteitä hyppäämään :D Pakkasillehan tallinomistajat eivät mitään voi, kyllä sen ymmärrän. Siis aika pitkälti kyllä tunneilla oli aina kovaa ja korkealta meininki, esimerkiksi istuntani ei kehittynyt valkussa, vaikka muuten kyllä menin eteenpäin. Ja ei saatu!

      Poista

Katsothan ennen kommentoimista, että löytyykö kommenttiisi vastaus UKK-välilehdestä?